Viktoria
Ikonen
Viktoria
Ikonen (s.1986) on suorittanut kuvataiteen maisteritutkinnon
vuonna 2010 Valtion taideakatemiassa Pietarissa. Hän on pitänyt
yksityisnäyttelyitä Suomessa ja Venäjällä sekä osallistunut lukuisiin
ryhmänäyttelyihin Venäjällä sekä muun muassa Istanbulissa, Saksassa,
Alankomaissa ja Espanjassa.
”Lähtökohta näyttelyyn tuomissani töissä on ajatus
väliaikaisesta majapaikasta ja ’kodin tunnusta’, joka siellä saattaa
satunnaisesti olla viitaten Gaston Bashelardin teokseen Poetics of Space.
Keskityin tutkimuksessani ”kodin” ja ”majapaikan” väliseen vertailuun ja
kysyin, mikä koti on. Oletin, että koti on jotakin, joka voi kuulua meille,
jotakin, jonka omistamme tai jokin erityinen paikka, jossa kaikki on erityistä
ja tuttua. Näin ollen, oletan että väliaikaista majapaikkaa kuvaa jokin
vastakohtainen: se on paikka, jossa kaikki on yleistä, standardoitua ja
tavallista.
Otin tarkastelukohteeksi tunnetun hotelliketjun
Pohjoismaissa. Sen pääajatus on: olipa matkaaja missä tahansa kaupungissa, hän
voi odottaa huoneensa olevan samaa designia ja pääsevänsä sinne
avainkoodinumerolla, jonka numerojärjestelmä on hänelle sattumanvaraisesti
antanut. Ainut eroavaisuus, jonka käyttäjä voi havaita voin huoneiden välillä
havaita, on huoneen numero ja avainkoodi.
Casa non casa -näyttelyn teeman mukaan pyrin
esittämään väliaikaisten majapaikkojen samankaltaisuutta verrattuna kodin
ainutlaatuisuuteen, minkä voi nähdä kahdessa melkein samanlaisessa
maalauksessa, joita erottaa ainoastaan nimi. Pyrin myös alleviivaamaan oikean
kodin materiaalisuutta verrattuna väliaikaisen majapaikan abstraktisuuteen
näyttelyn installaatiolla, joka koostuu sattumanvaraisista avainkorteista ja
-koodeista.”
Viktoria Ikonen
(b.1986) graduated as a M.F.A. in The State Academy of Art and Design (the
Mukhina Arts Academy) Saint-Petersburg, Russia. She has exhibited in Russia and
Finland and participated in several group exhibitions in Russia and e.g. in
Istanbul, Germany, Netherlands and Spain.
“The starting
point of my project which I made for the group show in Toinila is based on the
idea of an occasional shelter and ‘the sense of home’ which might accidentally
appear there, according to the book Poetics of Space by Gaston Bashelard.
I focused my
research on the comparisons between the meanings of these terms, ‘home’ and
‘shelter’, and questioned what the home is then. I supposed that the home could
be defined as something belongs to us, something we owe or some special place
where everything is unique and familiar. Therefore, I assumed a temporally
shelter might be described as something contrary, some place where everything
is common, standard and ordinary.
I took a
well-known highly automated hotel chain in Scandinavia as my subject. Their
main idea is: no matter which city you are going to stay, you can always expect
to find the same designed room, and their random number generator sends you a
code which you use as a key for your room. The only one differences which we
can see there are the number of your room and this random code.
Under the theme of
the group show Casa non Casa, in my project I tried to show the likenesses of a
random shelter in comparison with the uniqueness of a real home, which you can
see in the two almost same paintings that differ only by the titles. Also I tried
to underline the distinction between the materiality of a real home and the
abstraction of a temporary shelter through the installation created from the
found keys and random generated codes. |
| Viktoria Ikonen, Room #26506/ Locked Rooms, Oil on Cardboard, 30x40 cm 2017 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti